Siirry sisältöön

Web 2.0 teknologioiden tuoman kilpailuedun unohdetut puolet

kesäkuu 11, 2010

Todellisen kilpailuedun saavuttaminen Web 2.0 teknologioiden avulla piilee siinä oivalluksessa, että Web 2.0 on asenne – ei teknologia. Pelkkä “minä myös” -strategian mukainen sumeilematon toimintatapojen kopioiminen ei erota organisaatiota muiden joukosta. Pelkkien työkalujen käyttöönottaminen on vain pintaraapaisu siitä, mistä todellisuudessa on kyse – kulttuurin muutoksesta.

Usean yrityksen johdolle pelottava ajatus on jo pelkästään omien työntekijöiden päästäminen kertomaan asioistaan organisaation sisäisissä Wikeissä ja blogeissa. Usein ei edes ajatella antaa partnereille tai asiakkaille vapaata sanaa omista tuotteista tai palveluista. Pelätään heidän vuodattavan organisaatiossa esiintyviä ongelmia ja epäkohtia. Avoimuuden toisena kääntöpuolena on kuitenkin välitön palaute tuotteista ja epäkohdista, sekä tiiviimpi keskusteluetäisyys sidosryhmien kanssa.

Kestävän kilpailuedun saaminen edellyttää organisaatiolta toimintatapoja ja tuotteita, joita muut eivät voi kopioida. Kilpailuedun saavuttamiseen vaikuttavat organisaation sidosryhmät, sen hallitsema tieto ja tuotevalikoima.

Kilpailuetu vaatii siis teknologisen edistyksellisyyden lisäksi kulttuurillisen muutoksen. Kun lisäksi organisaatio saa aktivoitua omat työntekijät, niin syntyy toimintatapoja, joita on kilpailijoiden vaikea kopioida.

Nicholas Carr herätti vahvoja mielipidekeskusteluja kirjoittamalla vuonna 2003 Harvard Business Review:ssa julkaistussa artikkeli “IT Doesn’t Matter” siitä, miten informaatioteknologia on muuttunut pelkäksi hyödykkeeksi ja se ei ole enää kilpailuetu yrityksille. Carrin väitteet perustuvat siihen, että uudet teknologiat, kuten rautatiet ja sähkögeneraattorit, antavat vain lyhyeksi ajaksi todellisia mahdollisuuksia yrityksille erottua muista kilpailijoista. Kun nämä uudet teknologiat tulevat halvemmiksi ja helpommin saataviksi, niin ne muuttuvat yleisiksi hyödykkeiksi. Carrin mukaan, silloin ne menettävät strategisen kilpailuetuisuus merkityksen.

Carrin ajatus resonoi hyvin Web 2.0 teknologioiden ja sosiaalisten medioiden kanssa. Tällä hetkellä useat suomalaiset yritykset ovat tehneet jotain sosiaalisen media kanssa, mutta harva on muuttanut sisäistä kulttuuriaan siten, että se voimauttaa organisaation työntekijät ja myös muut sidosryhmät. Toisin sanoen, todellinen kilpailuetu syntyy luomalla tiivis ekosysteemi organisaation omien sidosryhmien välillä hyödyntäen sosiaalisia teknologioita.

Nicholas Carrin julkaiseman artikkelin jälkeen on tehty tutkimuksia, joiden mukaan tehokas ja täsmällinen sijoittaminen informaatio teknologiaan antaa tietyn asteista kilpailuetua. Carrin näkemyksen myötäisiä ja vastakkaisia mielipiteitä voi lukea tästä kokoelmasta.

Andrew McAfee ja Erik Brynjolfsson esittävät artikkelissaan argumentteja siitä, miten investointi IT-järjestelmiin vaikuttaa yrityksien kilpailuetuun positiivisesti. He tarkastelivat kilpailua kolmen tekijän avulla, kaikilla liiketoimintaosa-aluilla ja aikajaksolla 1965–2005. Tarkasteltavat tekijät olivat liiketoiminnan keskittyminen, turbulenssi ja suorituskyvyn laajuus. McAfee ja Brynjolfsson muistuttavat kuitenkin, että kilpailuedun saavuttaminen vaatii työntekijöiden oikeanlaista huomioimista teknologioita käyttöönottaessa.

Ori Fishleri kertoo blogissaan siitä, miten Web 2.0 teknologioiden hyödyntäminen ensimmäisten joukossa tuo useita etuisuuksia, jotka auttavat erottamaan organisaatio muista. Tässä hänen kuvaamia etuisuuksia:

  • laajempi näkyvyys
  • asiakasjohtamisen parantuminen
  • nopeampi ja tehokkaampi palautteen hyödyntäminen
  • tuotekehittämisen tehostaminen
  • enemmän potentiaalisia asiakkaita
Mainokset

Soita mummolle – luovaa markkinointia sosiaalisin keinoin

Tou 27, 2010

Soita mummolle -nimi kertoo liikkeen ihmisläheisestä toiminnasta. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vanhusten yksinäisyydestä. Perimmäisenä tarkoituksen on parantaa senioreiden henkistä ja samoin myös fyysistä hyvinvointia. Itselleni soita mummolle – aloite näyttäytyi arkipäiväisessä tilanteessa bussipysäkille laitetusta julisteen muodossa. Tarttuva nimi jätti miettimään mikä aate moisen lausahduksen takana on. Ensimmäisenä hyvänä oppina on liikkeen tai aatteen nimeäminen iskevällä tavalla. Mikään ei ole tärkeämpää kuin se minkälaisen ensivaikutelman katsoja saa logosta tai sloganista. Nykyisen informaatio runsauden ja mainostäytteisessä maailmassa oman aatteen äänen esille saaminen on haasteellista. Se vaatii erilaisuutta ja osuvan assosiaation luomista. Nämä tulisi ottaa huomioon yritysilmeen suunnittelussa ja markkinointiviestejä kirjoittaessa.

Kohderyhmän ymmärtämisen ja viestin suunnittelun jälkeen merkittävänä tekona oman aatteen näkyville saattamiseen on markkinapaikan valinta. Se missä sanan laittaa kuulumaan vaikuttaa oleellisesti siihen, miten paljon asia leviää eteenpäin. Yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti edistävä soita mummolle – hanke on oiva esimerkki siitä, minkälaisiin tapauksiin sosiaalinen media on omiaan levittämään sanaa. Sosiaalinen media antaa jokaiselle mahdollisuuden kertoa asiansa ja päästä ääneen marginaalikustannuksin. Ihmiset ottavat todetusti paremmin vastaan sellaiset aatteet, jotka antavat arvoa yleishyvän kannalta. Yrityksien käyttäessä samaa taktiikkaa kannattaa kuitenkin olla varovaisia siinä, miten läpinäkyvä heidän hyvää tarkoittava aloite voi olla. Ihmiset pystyvät medialukutaidoillaan haistamaan teennäisen markkinointikampanjan, jossa pyritään kalastella kuluttajia yhteishyvän nimissä.

Soita mummolle käyttää sosiaalista mediaa oman viestinsä välittämisestä muulle kansalle. Heidän Facebook sivunsa on kerännyt yli 1400 ”tykkääjää”. Facebookia he käyttävät ilmoittamaan aatteeseen liittyvistä tapahtumista. Ihmisiä kehotetaan tuomaan esille myös heidän omia kokemuksiaan. Helsingin keskustassa pidettyjen katukampanjoiden tarkoitus on nostaa tietoisuutta aloitteesta ja luoda viraalisesti levitettävää materiaalia kuvien muodossa. Kuvissa ihmiset pitelevät käsissä kirkasvärinen paperi, jossa näkyy soita mummolle – slogan. Näitä kuvia jaetaan Flickr – kuvanjakopalvelussa. Lisäksi liike käyttää vähemmän huomiota saanutta Twitter tiliä sanan levittämiseen. Soita mummolle – hankkeen yhteydessä Stefanie Passera tekee lopputyötutkimusta Suomalaisten perheiden yhteydenpitotottumuksista. Voit käydä osallistumassa kyselyyn verkossa.

Mistä soita mummolle idea on lähtöisin? Se tulee kansallisesta MIND hankkeesta, jonka tarkoituksena on edistää strategisen tason innovaatioiden syntymistä ja kokeilua. Soita mummolle – kampanja on vain yksi ideoista, joka tuli MIND hankkeen yhteydessä tehdystä aivoriihestä, jossa ideoitiin tapoja aktivoida vanhuksia. Innovaatioprosessista voi lukea ja nähdä visuaalisen esityksen MINDin verkkosivuilla.

Voit osallistua soita mummolle aloitteen toimintaan esimerkiksi käymällä heidän blogissaan ja osallistumalla katutapahtumiin. Mikäli tunnet kipinän sisälläsi ja haluat ottaa suuremman askeleen aatteen tueksi, niin voit käydä hankkimassa soita mummolle t-paidan vaikkapa verkkokaupasta (Huom: tämä ei ole affilliaatti linkki).

Milloin olet itse viimeksi ollut yhteydessä isovanhempiin tai vanhempiisi?

Asiakkaiden osallistaminen: Silja Linen tuotekehitysaloite

Tou 12, 2010

Silja Linen Facebook -sivun on rankattu suomen toiseksi vilkkaimmaksi, heti Nokian jälkeen. Merkityksellistä Siljan menestyksekkäässä Facebook aloitteessa oli kuitenkin sen takaisin antama rahallinen arvo, ROI, joka arvioitiin olevan 854 %. Lisää kyseisestä kampanjasta voi lukea Robot Creative Agencyn sivuilta.

Sain muutama viikkoja sitten Silja Linelta sähköpostiin viestin heidän tuotekehitys-sivuston avaamisesta. Olin viime syksynä osallistunut Silja Linen tuotekehityskampanjaan, minkä vuoksi kyseisen verkkosivun avaamisesta minulle ilmoitettiin. Sivuston avaamisesta luonnollisesti ilmoitettiin myös muissa kanavissa, kuten Siljan verkkosivuilla ja paljon keskustelua aikaan saaneella Silja Linen Facebook sivulla.

Siljan tuotekehitys-sivut pyrkivät osoittamaan miten asiakkaita kuunnellaan ja miten heidän ehdottamia parannuksia on otettu käyttöön. Osallistamismenetelmistä käytetään perinteisiä sisällön jakamista sosiaalisiin verkostoihin, sisällön kommentointia ja tuotekehitysehdotuksien vastaanottamista.

Aloite näyttää mihin suuntaan Suomalaisten yrityksien tulisi asiakkaiden kuuntelemisessa mennä. Kampanjasta jää kuitenkin suuhun hiukan karvas maku kauniista ulkokuoresta huolimatta. Etenkin tuotekehitys-sivulla näyttää painopiste olevan mainosmaisen ja itseään kehuvan sisällön esille tuominen. Käyttäjien luomaa sisältöä ei ole sivustolla juuri näkyvillä muualla kuin koottujen kehitystoiveiden muodossa. Niitäkään ideoita ei pääse kommentoimaan. Tuntuu siltä, että aloite on enemmän kampanja kuin prosessi. Jatkuvakestoinen asiakkaiden kanssa keskustelu sosiaalisessa mediassa vaatii lähtökohtaisesti enemmän resursseja ja vankan tuen yrityskulttuurilta, mutta se myös antaa pidemmällä tähtäimellä paremman tuloksen. Toisaalta, Siljan on jo aloittanut keskustelemaan asiakkailleen heidän Facebook sivunsa avulla.

Mitä Silja voisi tehdä paremmin?

Siljan Linen kannattaisi siirtää panostuksen materiaalin luomisesta käyttäjien aktivoimiseen ja osallistamiseen. Heidän kannattaisi luoda ”tila”, jossa risteilijät itse voisivat kertoa oman tarinansa toisille risteilijöille. Risteilijät voisivat kertoa oman kokemuksen esimerkiksi kirjoittamalla tarinan tai lähettämällä videon. Tässä tilassa ihmiset voisivat kommentoida tarinoita tai tuotekehitysideoita, kuten StarBucksin My StarBucks Idea -yhteisössä tai Dellin IdeaStorm -sivulla. Siljan kannattaisi tietysti tarkastaa julkaistavat videot ja reguloida sitä mitä tulee julki. Aina nimittäin löytyy ihmisiä, jotka haluavat syystä tai toisesta polkea hyviä aloitteita.

Asiakaspalvelussa ja asiakkuudenhallinnassa merkityksellistä tulee olemaan ihmisten kuunteleminen, osallistaminen ja auttaminen. Yrityskulttuuri, joka motivoi ja palkitsee työntekijöitä edellä mainitusta toiminnasta on osa kilpailuetua. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii yhdysvaltalainen yritys Zappos. Toinen hyvä esimerkki on IBM, missä kulttuurilla on suuri merkitys sosiaalisen median käyttöön.

Huomioithan, että tässä blogissa ilmaistut mielipiteet ovat vain ja ainoastaan kirjoittajan omia.

Sosiaalisen median käyttö kriisitilanteessa: Islannin tulivuorenpurkaus

huhtikuu 27, 2010

Kaikille viime viikkoina tutuksi tullut Islannissa, Eyjafjallajokull alueella, olevan tulivuoren purkaus sai aikaan Euroopan alueella suurehkon kriisitilanteen lentomatkustuksessa. Niin ihmiset kuin yrityksetkin käyttivät sosiaalisia medioita hyväkseen tilanteen aikana. Päätin tehdä pienen läpileikkauksen siitä, miten sosiaalista mediaa on hyödynnetty purkauksen aikana.

Lentoyhtiöt menettivät Islannin tulivuoren purkauksen takia arviolta noin 1.7 miljardia dollareissa. Mielenkiintoista tapahtumaketjussa on se, miten osa lentoyhtiöistä palveli hätääntyneitä asiakkaita sosiaalisen median avulla.

Sosiaalisen median merkitys kriisinhallinnassa nousi esiin kun lentoyhtiöiden asiakaspalvelunumerot tukkeentuivat lentojen peruuntuessa. Mashablen mukaan KLM ja Lufthansa olivat ensimmäisinä palvelemassa asiakkaitaan myös Twitterin välityksellä. Air Baltic ja British Airways seurasivat perässä. Ihmiset kyselivät Twitterissä esimerkiksi miten lentoyhtiö korvaavat hotelliyöt lentojen peruuntuessa, miten lentojen uudelleen varaukset hoidetaan ja mistä voi hakea lentojen takaisin maksua.

Twitterin lisäksi lentoyhtiöt käyttivät myös Facebookkia asiakaspalvelun tehostamiseen. Yhden merkittävimmän panostuksen teki Euroopan lento turvallisuutta tarkkaileva EuroControl, joka päivitti sivuilleen jatkuvaa tietoa meneillä olevista tapahtumista ja osallistui keskusteluun Twitterin, Facebookin ja LinkedIn:n kautta.

Ihmiset turvautuivat sosiaaliseen median, kuten Twitterin #getmehome ja #stranded hashtagiin, löytääkseen itselleen nukkumapaikan tai mahdollisesti kyydin kotia. Yritykset tulivat myös mukaan keskusteluun ilmoittamalla ihmisille majoituksesta. Rory Cellan-Jones käsitteli BBC:n verkkoartikkelissa kyseistä ilmiötä perinpohjaisemmin.

Corinne Weisgerber summaa hyvin kalvoesityksessään tehokkaan kriisinhallinnan viisi pääkohtaa:

  • Asian pitäminen tärkeänä
  • Viestin selkeys
  • Tilanteen hallinta
  • Luottamuksen synnyttäminen
  • Pätevyyden osoittaminen

Kuva: lunchtimemama. Käytettävissä Creative Commons Attribution lisenssillä.

Yritys 2.0: Tarve hyville liiketoiminnan esimerkeille

huhtikuu 14, 2010

Yritys 2.0 ilmiö pyrkii tuomaan organisaation käyttöön Web 2.0 teknologioita, kuten Facebookin ja Twitterin kaltaisissa sosiaalisissa verkostoissa olevia ominaisuuksia: tiedon merkkaaminen, reaaliaikainen viestintä, verkostoituminen, sekä blogi- ja wikitilat. Näiden ominaisuuksien tarkoituksena on saada yleisöosallistumisen avulla ideoita ja ennustaa markkinoita. Analyytikkojen mukaan yritykset investoivatkin sosiaalisiin ohjelmistoihin enemmän kuin mihinkään muuhun yrityskäyttöön tarkoitettuun teknologiaan. Investoinnit sosiaalisiin ohjelmistoihin ennustetaan nousevan joka vuosi 43% enemmän, saavuttaen yhteensä 4.6 miljardia dollaria vuoteen 2013 mennessä.

Suuresta yritys 2.0 hypestä huolimatta, mediassa on todistetusti esitetty vain muutamia tapauksia, jossa Web 2.0 teknologioiden käyttö on lisännyt liikevoittoa. Näistä esimerkkinä Dellin ja Sonyn Twitterissä tekemä myynti. Nämäkin esimerkit ovat rapakon takaa, Yhdysvalloista. Sosiaalisia teknologioita on käytetty paljon asiakasyhteisöjen rakentamiseen, asiakaspalvelun nopeuttamiseen, trendien tunnistamiseen, sekä kilpailijoiden ja oman yrityksen maineen seuraamiseen. Teollisuus tarvitsee lisää hyviä esimerkkejä Web 2.0 teknologioiden vaikutuksesta tulokseen, jotta yritykset voivat perustella paremmin siirtymisen käyttämään näitä uusia teknologioita ja menetelmiä.

Tein pienoisen tutkimuksen verkossa olevasta case- ja esimerkkitarjonnasta liittyen sosiaalisten teknologioiden käyttöön yrityskontekstissa. Alla on muutamia löytämiäni ja hyviksi nähtyjä case-tutkimuksia siitä, miten organisaatiot ovat ottaneet käyttöön sosiaalisia teknologioita.

Strategia- ja teknologiakonsultointi yritys Booz Allenin käyttöönottama tiedonjakokanava sai palkinnon esimerkillisestä toteutuksesta. Täältä löytyy kuusiosainen blogikirjoitus-sarja käyttöönoton vaiheista: http://www.fastforwardblog.com/2009/12/08/implementing-enterprise-2-0-at-booz-allen-part-one-overview-of-business-drivers-and-components/

Andrew McAfee kirjoittaa blogissaan suuren digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan osaajan Avenue A | Razorfishin sisäisestä tietojärjestelmästä, joka osoittaa miten hyvin työntekijät osallistuvat tiedon jakamiseen. Casen voi lukea täältä: http://andrewmcafee.org/2006/11/now_thats_what_im_talking_about/

Tässä kattava case keskikokoisen yrityksen teknologisesta ja kulttuurillisesta muutoksesta: http://www.customerthink.com/blog/implementing_enterprise_2_0_at_vistaprint_part_one_business_drivers

Tässä lista muutamista yritys 2.0 esimerkkejä kokoavasta lähteestä:

Lisäksi maailmalta löytyy useita sosiaalisen median tunnustuksia, jotka palkitsevat onnistuneita sosiaalisen median aloitteita. Tässä muutama niistä:

Jatkakaa toki listaa ja kertokaa lisää hyviä esimerkkejä, etenkin jos löytyy esimerkkejä suomalaisista yrityksistä.

Kuva: Improve It. Käytettävissä Creative Commons Attribution lisenssillä.

Yritys 2.0 tai Enterprise 2.0: Mitä se tarkoittaa?

huhtikuu 5, 2010

Kuvailen tässä kirjoituksessa yritys 2.0 ilmiötä. Käytän samalla tulevia blogikirjoituksia oman oppimisen jäsentämiseen ja siksi otan mielelläni vastaan kommentteja ja lähteitä.

Englanninkielisessä kirjallisuudessa ja blogimaailmassa käytetään yleisesti Enterprise 2.0 -termiä kuvaamaan yritystä, joka hyödyntää sosiaalisia ohjelmistoja ja Web 2.0 teknologioita eri liiketoiminnan funktioissa tehostaakseen toimintaa. Suomeksi termi voidaan kääntää muotoon Yritys 2.0. Yritys 2.0 termiä ja siihen liittyvää kulttuurillista muutosta käsitellään laajasti verkossa olevassa yhteisöllisesti tuotetussa Yritys 2.0 teoksessa. Yhtenä pääpointtina on, että Yritys 2.0:ssa käytetään nopeasti päivittyviä menetelmiä, kuten blogeja ja Internetin uutissyötteitä, heikkojen signaalien tunnistamisen apuna. Toisena merkittävänä havaintona on tietoyhteiskunnan ihmiskeskeisyys, joka ennustaa organisaatioiden muuttuvan kasvottomista entiteeteistä yhä inhimillisemmiksi persoonien muodostamiksi yhteisöksi, joissa jokainen yksilö ottaa vastuun tekemisistään. Kolmantena päähavaintona on, että yhteistyötä tulee tukea, mutta sitä tulee myös fasilitoida. Tukea, koska avoin yhteistyö voi saada aikaan uusia innovaatioita. Fasilitoida, koska toisaalta avoin yhteistyö voi myös tulehduttaa välejä entistä enemmän, mikäli jokainen osapuoli ajaa omaa etuaan. Ville Saarikoski käsittelee myös tapoja miten organisaation tulisi toimia digitalisoituvassa maailmassa “Pk-yritys 2.0” –julkaisussaan.

Sosiaalisten ohjelmistojen hyödyntämistä organisaatioissa on tutkinut muun muassa Tommi Ryyppö diplomityössään “Social Software – Leveraging Virtual Network Organization”.  Ryypön diplomityössä keskeisiä sosiaalisen ohjelmiston oikeaan valintaan organisaatiossa vaikuttavia tekijöitä on:

  • sosiaalisella ohjelmistolla tulee olla välitön tarve liiketoiminnan kannalta
  • sosiaalinen ohjelmiston tulee olla sopiva sille tarkoitettuun tehtävään
  • sosiaaliset ohjelmistot tule pyrkiä integroimaan olemassa oleviin IT-järjestelmiin ja toimintatapoihin
  • sosiaalista ohjelmistoa tulisi kokeilla työntekijöiden kanssa oikeiden liiketoiminta ongelmien ratkaisuun
  • sosiaalisen ohjelmiston käyttämistä tulisi seurata ja tukea käyttöönoton alkuvaiheissa
  • sosiaalisen ohjelmiston käyttöönoton edellyttämät toimintatavat tulisi olla organisaatiokulttuurin mukaisia

Petra Säntti on tutkinut diplomityössään “Developing corporate knowledge management through social media” yrityksen sisäisen tietojohtamisen parantamista sosiaalisen median avulla. Säntti toteaa työssään sosiaalisella medialla olevan suuri merkitys tietojohtamiseen, koska se tehostaa kommunikaatiota ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. Hänen mukaan sosiaalinen media vaikuttaa merkittävästi case-yrityksen tietojohtamiseen seuraavilla tavoilla:

  • sosiaalisen median työkalut, kuten wiki ja informaation kommentointi, tukevat avoimuutta ja interaktiivisuutta
  • heikkoja signaaleja voidaan tunnistaa antamalla työntekijöille avoin ideoidenjakamistila
  • työntekijöiden osaamisen sisältävän indeksin avulla työntekijät pystyvät hyödyntämään toisten osaamista paremmin
  • projektin elinkaarta tukevat ratkaisut, jotka kokoavat projektin tekemiseen vaaditun tiedon ja osaamisen

Lisää tietoa Enterprise 2.0 määritelmästä löytyy seuraavista läheistä. John Musser, Tim O’Reilly ja O’Reilly Radar tiimi julkaisi vuonna 2006 raportin “Web 2.0 Principles and Best Practices,” joka käsittelee Web 2.0 ilmiötä enemmän yrityksen ja tuotteen näkökulmasta.

Andrew McAfee on yksi merkittävimmistä Enterprise 2.0 määritelmän kehittäjistä. Hän käsittelee Enterprise 2.0 termiä esimerkiksi täällä: http://andrewmcafee.org/2006/05/enterprise_20_version_20/

Dion Hinchcliffe tarjoaa taas oivallisen yhteenvedon Enterprise 2.0 ja Web 2.0 määrittelyille blogikirjoituksessaan ja alla olevassa kuvassa.

Sosiaalisen media etuja ja haasteita opetuskäytössä

huhtikuu 2, 2010

Kuva: nathanrussell. Käytettävissä Creative Commons Attribution lisenssillä.Pönkän mukaan sosiaalinen media voi toimia henkilökohtaisena oppimisympäristönä, kognitiivisena työkaluna tai yhteisöllisenä työkaluna ja tarjota yhteisöllisiä- sekä sisältöresursseja. Henkilökohtaisesta oppimistyökalusta hyvä esimerkki on blogin kirjoittaminen. Blogiin kirjoittaessa joutuu asettamaan itselleen tavoitteita sisällön tuottamista ja ajoittamista varten. Samalla blogiin, muiden ihmisten nähtäviin, kirjoitettava informaatio asettaa tietynlaisen paineen pyrkiä kertomaan asia ymmärrettävästi. Samalla omat kirjoitustaidot karttuvat, koska tulee mietittyä kenellä blogia kirjoittaa ja miten tälle yleisölle pitäisi viesti muotoilla. Kommentointi tarjoaa vuorovaikutteisen oppimisen ja reflektoinnin mahdollisuuden, mikä saattaa avartaa opittavan asian ymmärtämistä.

Oppimisympäristö voidaan rakennetaan useista sosiaalisen median palveluista, jotka yhdistetään yhdelle niin sanotulle seurantasivulle, jolta näkee kootusti mitä missäkin palvelussa tapahtuu. Tämä helpottaa käyttäjää omaksumaan eri työkalut ja vähentää siten teknologian aiheuttamaa ja oppimista estävää turhautumista. Pönkä mainitsee seuraavanlaisia periaatteita, joita tulisi miettiä käytettäessä sosiaalista mediaa opetuskäyttöön:

  • välineet tulisi olla opetukseen soveltuvia ja huomioida kulttuurierot
  • opetuksen tulisi olla jollain tavalla seurattavissa
  • käytettäessä menetelmiä olisi hyvä arvioida jatkuvasti
  • palautetta olisi kannattavaa kerätä kaikilta osapuolilta

Rongasen mukaan perinteinen luokkaopetus ei siirry sellaisenaan sosiaaliseen mediaan. Syynä tähän on se, että sosiaalinen media eroaa normaalista opetustavasta. Sosiaalista mediaa käytettäessä on varattava aikaa välineiden opettelua varten ja annettava tarvittavasti tukea palveluiden käytössä. Tämä usein edellyttää vahvaa opettajavetoista toimintaa. Liian tiukka verkkotila kuitenkin ahdistaa ja vähentää luovuuden syntymistä. Tasapainon löytämiseen auttaakin opiskelijoiden kanssa sosiaalisten työkalujen käytön suunnittelu. Yhteisesti päätetyt yhteisön normit ja ohjeet auttavat nopeuttamaan asioiden omaksumista. Nopeitten päästäisin asioiden oppimiseen, jos työkalut olisivat jo entuudestaan tuttuja, eikä niiden oppimiseen tarvitsisi käyttää aikaa. Pönkän ja Rongasen mukaan ongelmia aiheutuukin siitä, jos välineet eivät ole tarkoituksen mukaiset, aikarajoja ei ole asetettu, välineissä on teknisiä ongelmia tai ne ovat liian monimutkaisia.

Kuva: nathanrussell. Käytettävissä Creative Commons Attribution lisenssillä.